Viime kuun vietin sukkasatoa ja sainpahan muutamia sukkasia, säärystimet ja tossuparin aikaiseksi. Tämän vuoden saldoon tuli käytettyä vähiten lankaa kuin aiemmin. Syy on yksinkertaisesti kiireet ja työt. Entisiä keränloppuja sain myös vähän kulutettua noihin tekeleisiini ja nyt on enää pieniä nöttösiä esim. “mummopeittoa” varten. Viimeisenä sukkaparina valmistui sukat kummipoikamme joulupakettiin. Välillä tosin tuo sukanneulonta tuntui ekaa kertaa elämässä tökkivän aika lailla. Ihania malleja olisi ollut pilvin pimein, mutta ei vaan tullut intoa ja aikaa niitä valmistaa. Noh, sukille on aina käyttöä myös myöhemminkin……….
Mun laihanlainen saldoni oli:
- pitsisäärystimet nuorelle
- lumiukkokuvio- sukat lapselle
- pikkutossut tyttölapselle
- kiinantossut naiselle
- sukat kummipojalle
- naisten pätkävärjätyt, pitkävartiset villasukat
- lasten pienehköt villasukat “syksy-langasta”
Näillä loppui sukkasato ja alkoi lapaskuu. Molemmat menee siis kummipojallemme.
Tämän kuun eka päivä käynnistyi kuin käynnistyikin perinteisesti Lapaskuulla. Nyt sitten olenkin neuloskellut käsineitä urakalla…. tai no urakalla ja urakalla, kun valmiina on vasta parit lovikkalapaset. Nyt odottaa puikoille pääsyä vironhahtuvat, joista tekaisen varmasti ainakin lapasia. Josko sitä saisi jotain muutakin vielä “käteen pantavia” aikaiseksi

. Aikaa on vielä tämän kuun loppuun- onneksi.
Testasin myös noita Moda- lehdestä saatuja puikkojani ja ainakin nuo paksut sukkapuikot olivat aivan loistavat neuloa. Siimamalleja en ole vielä testannut, kun ei ole ollut tarvetta.
Tänään vietimme miehekkeen kanssa “irti arjesta”- päivää ja vietimme tämän komian ja aurinkoisen syyspäivän sivistyksen parissa. Lähdimme heti aamupäivästä liikenteeseen ja suunnistimme käyttämään saamiamme ilmaislippuja
Ateneumin taidemuseoon, joka sijaitsee Helsingissä “steissin” vieressä. Kiersimme ja kaarsimme koko talon ympäri ämpäri. Olihan siellä kyllä paljon mielenkiintoista nähtävää ja komeita taiteiluja. Etenkin sykähdytti
Lappi- osasto ja sen lumous. Siellä ei saanut kuvata, joten en voi laittaa teille kuvaa mm. upeasta, tummansinisestä, huovutetusta ja pitkähelmaisesta asusta, joka seisoi siellä keskellä yhtä näyttelytilaa. Käsityönystävänä tuo näytti upealta ilmestykseltä. Jos kulmilla liikutte, niin menkääs katsomaan. Aikaa on vielä tammikuun alkuun asti.
Kotia päästyä meikäläinen oli ainakin ihan räyryksissä. Pitäisi vielä jaksaa ottaa puikot käteen ja aloittaa niitä lapasia. Toivottavasti silmät pysyvät auki myös töllöä katsellessa.
Nyt ei jaksa……. heipat kaikille!